Englanninkääpiöterrieri pähkinänkuoressa

FCI roturyhmä: 3 Terrieri

Englanninkääpiöterrieri, tuttavallisemmin ETT tai enkku,  on vanhin englantilainen kääpiökoirarotu. Rodulla on aikojen saatossa ollut monta nimeä mm. Black and Tan Miniature Terrier. Rotu on ollut olemassa jo 1800-luvun puolivälissä Iso-Britanniassa. Englanninkääpiöterrieriä käytettiin mm. rottakoirana kilpailuissa, joissa se oli lyömätön. Pubien takahuoneissa järjestettiin vedonlyöntikilpailuja, kuinka monta rottaa koira saisi tapettua. Toiset herrasmiehet kasvattivat näihin kilpailuihin rottia, toiset niiden tappajia. Nopeimmat koirat ravistivat hengiltä parisataa rottaa tunnissa. Kun rotantappokilpailut kiellettiin "brutaalina  huvituksena", englanninkääpiöterrieristä tuli pienen kokonsa ansiosta suosittu ylhäisörouvien seurakoira. Nykyisin enkut ovat rakastavia lemmikkejä, mutta alkuperäiset vaistot ovat tallella. Pienjyrsijät eivät ole turvassa osuessaan sen tielle. 
 
Luonteeltaan ETT onkin ensisijaisesti terrieri; reipas, peloton ja aina valmis seuraamaan omistajaansa uusiin seikkailuihin. ETT:t ovat erittäin valppaita ja energisiä. Jotkut voivat olla aluksi varauksellisia vieraita kohtaan, ne antavat kaiken huomionsa omistajalleen. Rotu on uskollinen, erittäin lojaali ja kiintyy syvästi perheeseensä. 
 
Väriltään ETT on aina musta, syvän mahonginpunaisin merkein. Koirien koko on vaihteleva. Rotumääritelmän ihannekorkeus on alle 30 cm, mutta enkku-urokset - kuten bordereissakin - useimmiten kilpailevat agilityssä mediluokassa ja nartut mineissä. 
 
Rotu on erittäin helppohoitoinen ja siisti. Karvapeite on lyhyt ja sileä, eikä juurikaan vaadi hoitoa. Näyttelyyn tarvitsee vain leikata kynnet ja pyyhkäistä säämiskällä pölyt pois. Englanninkääpiöterrierillä ei ole lainkaan pohjavillaa, joten se palelee herkästi ja tarvitsee sateella tai pakkasella keliin sopivan haalarin tai manttelin. Enkku rakastaa lämpöä ja nukkuukin mieluiten omistajansa kyljessä peiton alla tai etsii köllöttelyyn aurinkoisimman paikan sisällä tai ulkona.
 
Nopea ja ketterä rotu soveltuu esim. agilityyn, viehejuoksuun tai vaikkapa koiratanssin harrastamiseen. ETT on viisas ja nopeaälyinen koira, joka oppii helposti uusia temppuja. Vaikka koira ei ole suuri kooltaan, se tarvitsee liikuntaa ja aktiviteetteja, pelkäksi sohvakoiraksi enkusta ei ole. 
 
Englannissa rodun virallinen nimi on English Toy Terrier (Black and Tan) ja se kuuluu yhä kääpiökoiraryhmään, mutta FCI-maissa se on siirretty terriereihin.  Kotimaassaan rotu kuuluu uhanalaisten rotujen listalle harvinaisuutensa vuoksi. Yhdysvalloissa ja Kanadassa manchesterinterrierit ja toy manchesterinterrierit (TMT) rekisteröidään samana rotuna ja ne erotetaan kokonsa puolesta kahdeksi variaatioksi näyttelyissä. ETT ja TMT -tyypeissä on eroja, onhan rotumääritelmätkin erilaiset, mutta toymanssien tuonti sekä Englantiin ja Eurooppaan on laajentanut pienen rodun jalostuspohjaa. Suomessa on syntynyt viimeisen viiden vuoden aikana 295 enkkupentua. Vuonna 2015 tehtiin uusi ennätys, 85 syntynyttä pentua, mikä on miltei tuplaten aikaisempien vuosien määrä. Yleensä perheessä on useampi enkku tai se on toisen rotuisen kaverina, koska ne ovat sosiaalisia, leikkisiä ja soveltuvat hyvin suurempaankin laumaan.

Terveys

Suomen Englanninkääpiöterrierit ry:n suositus on että jalostukseen käytettävillä koirilla tulee olla alle kaksi vuotta vanha silmätutkimus ja voimassa oleva tehty polvitutkimustulos, sydänkuuntelutulosta suositellaan sekä lisäksi 1.10.2016 alkaen vaatimus JCM-geenitestistä.  Näitä suosituksia noudatetaan lähes poikkeuksetta ja koiria tutkitaan, vaikka niitä ei jalostukseen käytettäisikään.

Enkuilla seurataan silmäsairauksista etenkin HC:n (perinnöllinen harmaakaihi) kehittymistä ja rotu on mukana Hannes Lohen koirien geenitutkimuksessa. Nuorten koirien vitsauksena on usein sikaripunkki (demodikoosi), jota yleensä ei tarvitse hoitaa vaan se paranee itsestään. Kennelliiton Jalostustietokannasta löytyy virallisten terveystutkimusten tulokset. 

Vuonna 2016 valmistui Minnesotan yliopistossa Yhdysvalloissa geenitesti englanninkääpiöterriereille perinnölliseen nuorten koirien sydänlihassairauteen JCM (Juvenile Cardiomyopathy). Nimensä mukaisesti nuori, täysin oireeton koira saattaa menehtyä yhtäkkisesti sydänkohtaukseen. Perinnöllisyys on selkeä. Jos koira on saanut molemmilta vanhemmiltaan kantaja-geenin, se on sairas, geenin kantaja ei ole itse sairas. Geenitestin avulla saamme vähitellen jalostettua sairausgeenin pois rodusta. Amerikantuontimme Pena osoittautui kantajaksi (sen isä on puhdas ja emä kantaja). Onneksi Havi on puhdas ja sen tyttären tytär Mila yhdessä veljensä Maxin kanssa ovat myös testatusti puhtaita. Olen ollut onnekas, koska oletettavasti olen yhdistänyt puhtaaseen narttulinjaan kantajan. Jatkossa yksikään kasvattaja ei tule tekemään jalostuspäätöksiä tietämättä jalostuskoiriensa JCM statusta. Testi on helppo tehdä poskisolunäytteestä, jotka lähetetään Minnesotaan ja vastaus tulee parissa viikossa.

FCI Rotumääritelmä

Yleisvaikutelma

Tasapainoinen, tyylikäs ja tiivis. Sirorakenteinen ja kuiva.

Ominaispiirteet

Kääpiökoira, jolla on terrierin luonne ja olemus.

Luonne

Valpas luonne ilmentää rodun historiallista käyttöä rottakoirana. Ei koskaan liian hermostunut.

Pää

Pitkä ja kapea, kiilanmuotoinen. Kallo litteä. Posket kuivat, täyteläinen silmien alta. Ylä- ja alaleuka tiiviisti vastakkain, tiiviit huulet. Niukka otsapenger. Kuono-osa kapenee kevyesti muodostaen kiilamaisen yleisvaikutelman niin sivulta kuin edestäkin. Vaikka kuono antaa vaikutelman yläpurennasta, liiallinen kuonon suippous on virhe. Kirsu musta.

Silmät

Tummat tai mustat, iiris ei saa erottua vaaleana. Pienet, mantelinmuotoiset, vinoasentoiset, säihkyvät.

Korvat

Kynttilänliekin muotoiset, kärjistään terävähköt,  korkealle kallon takaosaan kiinnittyneet, verraten lähellä toisiaan. Eteenpäin taivutettuna korva ei saa ulottua silmään saakka. Yhdeksän kuukauden ikäisestä korvien tulee olla pystyssä. Korvan koko sisäpinnan tulee näkyä edestä katsottuna. Korvalehti on ohut.

Purenta

Leuat vahvat, säännöllinen ja täydellinen leikkaava purenta, ts. alaleuan etuhampaat koskettavat kevyesti yläleuan etuhampaiden takapintaa. Hampaat
tasaiset ja vahvat.

Kaula

Pitkä, siro, loivasti kaartuva. Niskalinja liittyy sulavasti ja tyylikkäästi lapoihin. Ei löysää kaulanahkaa.

Eturaajat 

Lavat viistot. Eturaajat suorat, suoraan lapojen alapuolella, kyynärpäät tiiviisti rintakehää myöten. Siro luusto erityisen toivottava.

Runko 

Tiivis, sopusuhtainen päähän ja raajoihin nähden. Selkä kaareutuu kevyesti lapojen ja lanteen välillä ja laskeutuu hännän tyveä kohti. Rintakehä kapea ja syvä, kylkiluut kaarevat. Kupeet sisäänvetäytyneet. Pakarat pyöreähköt.

Takaraajat

Lanteen kaari jatkuu hyvin kulmautuneisiin polviin muodostaen oikean tasapainon. Kintereet matalat. Eivät ulko- eivätkä sisäkierteiset. Ei saa syntyä vaikutelmaa, että raajat ovat asennoltaan liikaa rungon alla. 

Käpälät 

Sirot, tiiviit, varpaat selvästi erottuvat ja kaarevat. Kynnet syvänmustat. Etukäpälien kaksi keskimmäistä varvasta muita  pitemmät. Takaraajoissa kissankäpälät. Jäniksenkäpälät eivät ole  toivotut.

Häntä

Tyvestä paksu, kärkeä kohden kapeneva. Matala hännänkiinnitys. Ei ulotu kintereen alapuolelle. Liikaa selälle kääntyvä häntä on virhe.

Liikkeet

Vaivattomat, ilmentävät tervettä rakennetta. Ihanteellinen eturaajojen liikunta muistuttaa lisättyä ravia. Korkeat (ns. hackney) tai laahaavat askeleet ovat virheitä. Takaliikkeet sulavat ja täsmälliset, hyvä työntö.

Karvapeite

Tiheä, pinnanmyötäinen ja kiiltävä. Karvapeitteen tulee kauttaaltaan olla peittävää ja lyhyttä. 

Väri 

Musta punaruskein merkein (black and tan). Musta sysimustaa; tan-väri syvää, kirkasta punaruskeaa, joka muistuttaa tuoreen kastanjan väriä. Värit eivät saa sekoittua toisiinsa vaan niiden tulee erottua selvästi ja terävärajaisesti. Tan-väriä eturaajoissa ranteisiin asti, raajan takaosassa lähes kyynärpäähän. Joka varpaassa ohut musta viiva ja keskellä rannetta sekä leuan alla selvä musta merkki (ns. peukalon jälki). Takaraajat tan-väriset edestä ja sisäpuolelta, musta raita katkaisee tan-värityksen säären keskeltä. Syvä tan-väri takaraajojen ulkosivuilla, väririkko ja housut ovat virheitä. Syvä tan-väri kuonossa. Kirsu musta. Musta väri kuononselällä alkaa kirsusta ja kaartuu silmien kohdalla alas kurkkuun. Tan-merkki kummankin silmän yläpuolella ja pieni tan-merkki kummassakin poskessa. Alaleuka ja kurkku tan-väriset, huulet mustat. Karva korvien sisäpuolella tan-väristä (korvien takana virhe). Rintakehän kummallakin puolella hieman tan-väriä. Vatsa ja hännänalus tan-väriset. Valkeat karvat läiskänä missä tahansa ovat vakava virhe.

Koko

Ihannepaino 2,7-3,6 kg, ihannesäkäkorkeus 25-30 cm.

Virheet 

Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen sekä vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvointiin.
Selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen ovat hylkääviä virheitä.
Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.